2023

Syyskokous keskiviikkona 15.11. klo 18 Hyrylän Torpalla

Alustamassa on Tuusulan uusi kuntakehitysjohtaja Pirjo Sirén klo 18.45, aiheena Etelä-Tuusulan pientalokaavat.

Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja erityisesti vuoden 2024 toimintaa.

Kahvitarjoilu klo 17.45 alkaen.

Tarinaa Tuusulasta ja tuusulalaisista -luento 17.10. Hyrylän Torpalla oli huippusuosittu
– tilaisuuteen saapui 111 kuulijaa!

Tuusulan historiassa on monia ihmisiä, jotka ovat eläneet pitkään myös juttuperinteessä. Heidän teoistaan, tavoistaan ja sanomisistaan on kerrottu tarinoita ja niitä on muisteltu pitkään. Jokainen anekdootiksi muotoutunut tarina kertoo samalla myös omasta aikakaudestaan.

Rantatien taiteilijoista on tarinoita kerrottu paljon ja syystäkin. Tässä luennossa keskitytään kuitenkin muihin tuusulalaisiin ja siihen, mitä tarinat ja anekdootit kertovat Tuusulan historiasta.

Illan aiheina on muun muassa Hyrylän varuskunnassa toiminut lääkäri Väinö F. Lindén, joka juttuperinteessä elää muun muassa runoilija Eino Leinon henkilääkärinä. Paljon suurempi rooli – ja melkeinpä mielenkiintoisemmat jutut – hänestä syntyi kuitenkin tuusulalaisten ja etenkin keravalaisten lääkärinä, joka aloitti työnsä samaan aikaan itsenäisen Suomen kanssa ja jatkoi työtään pitkälti yli eläkeiän.

Oman tarinansa ansaitsee myös Vanhankylän kartanon Anni-neiti, jonka nimiin suunnitellaan nytkin Järvenpäässä kokonaista asuinaluetta. Iltaan mahtuu myös muutama juttu urheilusankareista ja jokunen työelämää kuvaava juttu 1900-luvun rautaruukista, tupakkatehtaalla tai soramontulta.

– Tarinoilla ja anekdooteilla on tapana parantua ja pyöristyä vuosien varrella. Usein taustalla on kuitenkin ainakin totuuden siemen. Tarinat paljastavat sen, mikä kussakin ajassa tuntui kertomisen arvoiselta. Ne kertovat oman aikansa arvoista ja paljastavat usein esimerkiksi sosiaalisia raja-aitoja, pohtii Jaana Koskenranta.

Tuusulan museon intendentti Jaana Koskenranta kertoo tarinoita Tuusulan historiasta ja historian kulkuun tavalla tai toisella vaikuttaneista ihmisistä tiistaina 17.10. klo 18 alkaen Hyrylän Torpalla, osoite Koskelantie 4, Hyrylä.

Luentotilaisuuden järjestää Tuusulan Omakotiyhdistys ry, joka tarjoaa myös kahvit klo 17.45. Vapaa pääsy!

Kevätkokous ja kompostointi-info 13.4.2023

Kevätkokous 13.4.23 klo 18.00 Torpalla.

Kompostointi-info klo 17.00.

Tuusulan Omakotiyhdistyksen Turvallisuusiltapäivä su 12.3.2023 klo 15.30–17

Hyrylän Torpalla, Koskelantie 4, Tuusula. Kahvitarjoilu klo 15 alkaen.

Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan Suomen turvallisuustilanteesta!

Suomen turvallisuustilanne on muuttunut viimeisen vuoden aikana radikaalisti ja turvallisuusasiat ovat esillä lähes aina, kun parikin suomalaista pysähtyy vaihtamaan ajatuksia.

Panelisteina puolustusministeri Antti Kaikkonen, Keski-Uudenmaan Hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja Eemeli Peltonen ja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri. Juontajana Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

Aiheina mm:

• Suomen ulkoisen turvallisuuden tilanne. Puolustusvoimat ovat hankkineet tai hankkimassa paljon lisää puolustusmateriaalia.
• Missä on vielä panostamisen paikka? Voidaanko jossain säästää?
• Onko Suomen infran haavoittuvuus erityinen huolen aihe?
• Mikä on paikallisen hyvinvointialueiden hoitaman palo- ja pelastustoimen valmius erityisolosuhteissa?
• Miten pientaloasukkaiden tulisi varautua mahdollisiin häiriöihin sähkö-, vesiverkoissa, logistisissa häiriötilanteissa?

Etelä-Tuusulan elinkeinoelämän historia -luento Torpalla ke 8.2.2023 keräsi yleisöennätyksen – mukana 108 kuulijaa!

Etelä-Tuusulan elinkeinoelämän historia -luento Torpalla ke 8.2.2023 klo 18

Etelä-Tuusulan elinkeinoelämän historiaa: käsityötä, palveluita, soraa ja tupakkaa

Intendentti Jaana Koskenranta kertoo ke 8.2. klo 18 alkaen Etelä-Tuusulan elinkeinoelämän historiasta. Tarina alkaa 1860-luvulta ja päättyy Amer-Tupakan aikaan. Kertomusta elävöittävät vanhat valokuvat Tuusulan museon kokoelmista.

Pitkälle 1800-lukua Tuusulan eteläosissa elettiin kuten missä tahansa maalaiskylässä. Pääosa kylän väestä työskenteli maataloudessa. Jokunen käsityöläinen joka kylään tarvittiin, muun muassa seppä kengittämään hevoset ja suutari ihmiset.

Etelä-Tuusulan vahvuutena oli kuitenkin sijainti aikakauden keskeisten maantiereittien varrella. Elinkeinoelämän vilkastumisen veturina Hyrylän seudulla 1860-luvulta lähtien oli paljolti venäläisen varuskunnan mukanaan tuoma väkimäärä ja kysyntä erilaisille palveluammateille. Hyrylään tarvittiin kauppoja, kahviloita, leipuri-kondiittori, suutareita ja kaiken huipuksi jopa kiiltosilittämö, jossa tärkättiin rouvien pitsit ja ryhdistettiin univormut.

1900-luvulle tultaessa Hyrylä ja sen ympäristö – erityisesti Paijalan kylään kuuluva Koskenmäki – oli jo kehittynyt melkoiseksi palvelukeskukseksi. Kaupan ja käsityön lisäksi alkoi tulla jo teollisuutta lähenevää yritystoimintaakin. Oli myllyjä, saha, nahkatehdas, teurastamo-lihakauppa, silkkitehtaita ja vaikka mitä. 1930-luvulla voimistui maa-aineskauppa ja Hyrylän hävittäjät olivat pitkään osa tuusulalaista kulttuuria.

Etelä-Tuusulan elinkeinoelämän historia -luento Hyrylän Torpalla (os. Koskelantie 4) ke 8.2.23 klo 18. Tuusulan Omakotiyhdistys järjestämälle luennolle on vapaa pääsy. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45.